Pääsiäinen: Hiljentymisen ja muistamisen hetki 
Edelliselle sivulle

Anne Saari: Hiljentymisen ja muistamisen hetki
ELÄMÄMME ON KUIN TAULU

Mistä on pääsiäinen tehty?

Mistä on pääsiäinen tehty? Rairuohosta, piipunrassitipusista.

Mistä on pääsiäinen tehty? Pajunkissoista, värikkäistä höyhenistä.

Mistä on pääsiäinen tehty? Virvon varvon -vitsasista pienen pienistä trulleista.

Mistä on pääsiäinen tehty? Suklaamunista, suuren suurista yllätyksistä.

Mistä on pääsiäinen tehty? Kermasta, mämmistä maistuvasta.

Mistä on pääsiäinen tehty? Kokon lämmöstä, pääsiäisyön hiljaisuudesta.

Niistä on pääsiäinen tehty.

Anne Saari 27.3.2007

Ritvan muistolle

Pääsiäinen: Hiljentymisen ja muistamisen hetki

Pääsiäinen julistaa elämän voittoa kuolemasta - pitkäperjantain syvästä murheesta pääsiäispäivän suureen iloon. Anne Saaren runot liittyvät hyvän ystävän kuolemaan.

Näin tahdon uskoa

Pääsiäisen sanomaa kuvaa mitä parhaiten mielestäni virsi 301.

"Kirkasta, oi Kristus, meille ristinuhri Golgatan, josta meille langenneille loistaa sydän Jumalan. Uskon silmä kiinnitä aina kohti ristiä."

(virsi 301:1,sanat Gustaf Skinnari 1893)

Aarno Korpela



Sytytän kynttilän kuin rukouksen

Sytytän kynttilän
kuin rukouksen
- Sinulle, ystäväni.
Jotta tuntisit sen lämmön,
näkisit sen lohduttavan valon.
Katson sen väräjävää liekkiä
ja ajattelen Sinua, elämää.
Kuinka pienestä ilmavirrasta
voi liekki joskus sammua
ja toisinaan sen vahva sydän
kuin soihtuna kestää
läpi myrskysään.

Katson kynttilää
ja ajattelen Sinua.
Sinun kynttilääsi
toivon vahvan sydämen.

Anne Saari: Tuulalle 4.5.2001

Elämämme on kuin taulu

Elämämme on kuin taulu.
Suuri Mestari
lisää siihen päivittäin
värejä ja sävyjä
siveltimellään.

Sinun taulusi, Tuula,
tuli valmiiksi
ennen muita.

Vaikka tauluusi
viimeksi lisättiin
paljon tummia värejä
ja varjoja, niin
taiteilijan silmin näit
myös ne valoisat kohdat,
jotka taulustasi löytyivät.

Sinä opetit meitäkin
katsomaan.
Ei voi olla varjoa,
jos ei ole valoa.

Katsoessasi tauluasi
tiesit, että se on valmis.
Silloin lähdit tapaamaan
Mestaria, joka sen
Sinulle valmisti.

Anne Saari: Tuulalle 15.6.2001

Ei ole toista

Kukaan ei ole korvaamaton
- ja kuitenkin -
jokainen meistä ainutlaatuisen
korvaamaton omana itsenään.
Ei ole toista, joka
tekisi samat asiat,
ajattelisi samat ajatukset,
tuntisi samat tunteet.
Koskaan ei jäljelle jäänyt
tyhjiö voi enää täyttyä
samoista asioista.
Maailma on täynnä
korvaamattomia ihmisiä.

Anne Saari 7.8.2001


Isoäidin lepo

Viimeisellä leposijallasi näytit niin pieneltä.
Tyhjentynyt sielusi ei ollut enää sinussa.
Rakkaat vuodattivat suruaan silmistä ulos hauraan kuoresi äärellä.
Dramaattiset äänet lausuivat kauniita sanoja yrittäen romantisoida tapahtunutta.
Eivät onnistuneet.
Lopullisuus oli läsnä pelottavan todellisena.
Vaikka sanovat, että olet läsnä, et kuitenkaan ole. Et niinkuin olit ennen.
Kuusi jalkaa mullan alle vajosit.

Runon kirjoittaja: Lea Saari 03.05.2004


Runot ja taustatiedot on kirjoittanut
Saaren Anne Ilmajoelta



Nämä runot kertovat veljeni vaimosta Tuulasta. Hän oli hyvä ystäväni; viisas ja pohdiskeleva. Hän sairasti kolmesti syövän kolmen vuoden sisällä. Sairastuessaan hän oli vain 39-vuotias.

Ensimmäisen kirjoitin, kun näin, että heille tuli ambulanssi. Tiesin, että nyt on jotakin todella pahasti.

Toinen runo on kirjoitettu Tuulan kuolinpäivänä. Tyttäremme, heidän kummityttönsä luki sen hautajaisissa.

Kolmas on kirjoitettu, kun puhuttiin töissä, miten Tuula oli tarkka eikä hänen paikkaansa ollut helppo täyttää.

Neljäs runo on tyttäreni Lean kirjoittama runo Mumman muistolle.


 

Edelliselle sivulle