Hajatelmia Runebergin päivänä 
Edelliselle sivulle

Runebergin päivänä
Runebergin päivänä 2018
Runebergia pidetään yhä Suomen kansallisrunoilijana

Rankka tilitys äidin ja tyttären suhteesta sai Runeberg-palkinnon.
05.02.2018 Yle Uutiset Runeberg-palkinnon sai Marjo Niemen romaani Kaikkien menetysten äiti.
Golden Agen etusivu

Johan Ludvig Runeberg

Kansallisrunoilija ja klassikko

Klassikoksi voidaan nimittää luovaa ihmistä, jonka saavutukset ovat jääneet elämään, antiikin kulttuurin tutkijaa tai selkeään ja tasapainoiseen ilmaisuun pyrkivää taiteilijaa.

Runebergia voi pitää klassikkona näissä kaikissa kolmessa merkityksessä.

Hän on saavuttanut kestävän arvosijan ja kohonnut kansallisrunoilijaksi, toiminut yliopistossa antiikin tutkijana ja tavoitellut omassa tuotannossaan tyylin selkeyttä ja pelkistettyä ilmaisua.



Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomenruotsalainen runoilija, kirjailija ja toimittaja, jonka tuotanto on hyvin isänmaallista. Hän on ollut arvostettu myös Ruotsissa ja hänen tuotantonsa vaikutti suuresti koko ruotsinkieliseen kirjallisuuteen.

Runebergin vanhemmat olivat merikapteeni Lorens Ulrik Runeberg ja Anna Maria Malm. Johan Ludvig, kutsumanimeltään Janne, syntyi isän ollessa merillä. Isä näki Johanin ensi kerran pojan ollessa kolmevuotias. Johan oli esikoinen, ja hänellä oli kolme siskoa. Hänen fyysinen kehityksensä hidastui riisitaudin takia niin, että hän oppi kävelemään vasta kolmen tai neljän vuoden ikäisenä.

Runeberg aloitti koulun vuonna 1810 merimiehenleski Anna Helena Westmanin luona Pietarsaaressa. Tämä piti yksityistä koulua pienille lapsille talonsa vinttikamarissa Visan mäellä. "Westmaninmuori" oli silloin noin 70-vuotias ja hän piti luokassa ankaraa järjestystä pitkän pajunvitsan eli "spraggan" avulla.

Vuonna 1812 Runeberg muutti Ouluun. Hänen setänsä tullijohtaja Anton Ludvig Runeberg kustansi hänen koulunkäyntinsä kaupungin triviaalikoulussa. Kahdeksanvuotiaan pojan elämässä tapahtui suuri muutos. Hän muutti vaatimattomasta merimieskodista varakkaaseen virkamieskotiin, jossa hän oli talon ainoa lapsi. Oleskelu Oulussa keskeytyi, kun setä kuoli yllättäen vuonna 1814, ja poika lähetettiin takaisin kotiin. Runeberg jatkoi 1815 koulunkäyntiä Vaasan triviaalikoulussa aina vuoteen 1822 saakka. Vaasan kouluajoilta on peräisin useita kertomuksista kepposista, joilla Runeberg härnäsi opettajiaan.

Kouluaikana Runeberg luki ennen kaikkea Choraeuksen runoja ja osasi useita Franzénin lauluja. Hän oli ihastunut Carl Mikael Bellmanin runouteen ja osasi kaikki Fredmanin epistolat ja useita Fredmanin lauluja ulkoa.

Runeberg suoritti ylioppilastutkinnon Turussa 1822 ja aloitti seuraavana vuonna Turun akatemiassa filosofian opinnot. Opiskeluaikana hänen ystäväpiiriinsä kuului mm. Johan Jakob Nervander, J. V. Snellman sekä Elias Lönnrot. Runeberg valmistui filosofian kandidaatiksi heinäkuussa 1827.

Runeberg kiinnittyi puolestaan heti arkkipiispa Tengströmin ja teologian professorin A. J. Laguksen hallitusmieliseen "puolueeseen". Nämä olivat hänen tärkeimmät suosijansa; Runeberg vietti kesiä kotiopettajana Laguksen perheessä Liedon pappilassa ja sittemmin Tengströmin luona Paraisten pappilassa.

Vuodet 1824 - 1825 Runeberg ansaitsi opintorahoja kotiopettajana kapteeni E. G. af Enehjelmin luona Saarijärvellä ja Ruovedellä. Ensin mainitun paikkakunnan innoittamana syntyi 1830 hänen esikoiskokoelmassaan julkaistu runo Saarijärven Paavo (Bonden Paavo). Runebergin ensimmäinen julkaistu runo oli Åbo Tidningar -lehdessä 1826 ilmestynyt Auringolle (Till solen).Hän pystyi säästämään riittävästi varoja voidakseen jatkaa vielä lisäksi saamansa stipendin avulla opintojaan filosofian kandidaatiksi 1827; hänet seppelöitiin maisteriksi samana kesänä.

Saarijärven salomailla asui
tilallansa hallaisella Paavo
perkas, hoiti ahkerasti maataan,
mutta Jumalalta kasvun toivoi.
Vaimoineen ja lapsineen hän siinä
niukkaa leipäänsä söi hiess' otsan,
ojat kaivoi, kynti, touon kylvi.

(Suom. Otto Manninen)

Saarijärven aikanaan hän tutustui sisämaan luontoon, suomalaiseen talonpoikaiskansaan ja vuoden 1808 - 1809 sodan muistoihin. Hän kirjoitti sittemmin hyvin mielenkiintoisen tutkielman Saarijärven seudusta, kansanelämästä ja tavoista. Tutkielma antaa avaimen hänen isänmaakäsityksensä muodostumiseen omien havaintojen, kreikkalaisen kirjallisuuden opintojen ja Turun aikana muun muassa aikakauslehdistä saatujen saksalaisten ideoiden vaikutuspiirissä. Se ilmestyi jo 1830-luvulla myös venäjäksi ja oli luomassa Runebergin varhain Venäjällä saavuttamaa mainetta.

Vuonna 1827 Runebergista tuli filosofian maisteri

Kun yliopisto Turun palon jälkeen siirtyi Helsinkiin, seurasi Runeberg mukana. Hän toimi kirjallisuuden dosenttina ja piti luentoja Helsingin yliopistossa sekä toimi opettajana lyseossa.

Vuonna 1830 Runeberg julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa "Dikter" ("Runoja"). Tämän teoksen, kuten muunkin tuotantonsa, Runeberg kirjoitti äidinkielellään, ruotsin kielellä.

Vuonna 1831 Runeberg meni naimisiin pikkuserkkunsa Fredrika Tengströmin kanssa. Runebergeille syntyi myöhempinä vuosina yhteensä kahdeksan lasta, seitsemän poikaa ja yksi tytär. Lapsista kuusi poikaa jäi eloon.

Helsingissä asuessaan Runeberg toimitti sanomalehteä "Helsingfors Morgonblad" ("Helsingin Aamulehti"). Klikkaa ja tutustu vanhoihin lehtiin näköispanoksina.

Hän oli perustamassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa ja osallistui aktiivisesti Lauantaiseuran toimintaan, jossa yliopistomiehet keskustelivat mm. politiikasta, taiteesta ja filosofiasta. Muista jäsenistä mainittakoon Elias Lönnrot ja J. V. Snellman.

Runeberg oli ahkera kirjoittaja, omien kaunokirjallisten teostensa ohella hän kirjoitti jatkuvasti sanomalehtiartikkeleita, käänsi kirjallisuutta ja kirjoitti virsiä.

Vuonna 1837 Runeberg muutti Porvooseen. Siellä hän toimi lukion kieltenopettajana ja myöhemmin rehtorina. Porvoossa hän otti myös pappisvihkimyksen, ja häntä onkin usein kuvattu papinpukuisena.
Keisari myönsi hänelle elinikäisen vuotuisen eläkkeen jo vuonna 1839 ja samana vuonna hän sai Ruotsin akatemian suuren kultamitalin. Hänelle myönnettiin myös pohjoismaalaisten ja venäläisten ritarikuntien merkkejä.

Erityistä Runebergin päivää vietettiin ensimmäisen kerran 5.2.1854 Pietarsaaressa, kun Runeberg täytti 50 vuotta. Tavaksi myös tuli, että Porvoon teinit, oppikoulun ylempien luokkien oppilaat, kävivät laulamassa Runebergin ikkunan alla joka vuosi helmikuun 5. päivänä. Runebergin päivä oli kouluissa vapaapäivä aina 1970-luvulle asti.

Vuonna 1863 Runeberg halvaantui ollessaan metsästysretkellä poikansa kanssa. Hän eli liikuntakyvyttömänä yli kolmetoista vuotta. Vaimo Fredrika luki hänelle ääneen monta tuntia päivässä. Hänen huoneeseensa asetettiin jopa peili, jonka avulla hän saattoi katsella ulos kadulle.
Kuollessaan Runeberg oli 73 vuotias. Runebergin vaikutus ja ihailu ei ollut ainoastaan kansallista vaan ulottui myös Pohjoismaihin, Venäjälle, Saksaan, Ranskaan ja Englantiin.

Muistomerkit

Maasamme on ainakin viisi Runebergille omistettua muistomerkkiä mm. Helsingissä, Porvoossa ja Pietarsaaressa. Enemmän muistomerkkejä lienee osoitettu vain Mannerheimille ja Sibeliukselle. Kaupungeissa on myös Runeberginkatuja. Sekä Helsingissä että Mikkelissä voi kävellä Sandelsin-, Döbelnin-, Välskärin- ja Vänrikki Stoolin katua pitkin.
Kuvassa oleva Runebergin muistomerkki valmistui 8 vuotta runoilijan kuoleman jälkeen ja sen on veistänyt runoilijan poika Walter Runeberg.

Runebergin nimeä kantaa myös merkittävä kirjallisuuspalkinto, Runeberg-palkinto. Klikkaa ja katso Runebergin kirjallisuuspalkinnon voittaneiden nimet ja teokset

Runeberg oli hyvin huomattava lyyrillinen ja eepillinen runoilija; hänen luomistyönsä sai erityisen merkityksen siitä ajasta ja ympäristöstä jossa hän toimi. Runoudellaan Runeberg korotti, yhdessä Lönnrotin kanssa, vastamuodostetun Suomen suuriruhtinaskunnan kulttuurikansojen joukkoon suomalaisten omissa ja ulkomaalaisten silmissä. Hän loi 1830- ja 1840-luvulla ihannekuvan Suomen kansasta ja Suomen luonnosta ja antoi Vänrikki Stoolin Tarinoissa Suomelle moraalisen identiteetin. Runebergin ideologinen asema liittyi uushumanismin kreikkalaisihannointiin, poliittisesti se asettui keisari Nikolai I:n ajan konservatiiviseen linjaan. Runeberg sai, ennen kaikkea isänmaatunteen luojana ja Maamme-laulun kirjoittajana, hyvin suuren merkityksen kulttihenkilönä jo eläessään ja varsinkin kuolemansa jälkeen.

Oi maamme

Runeberg kirjoitti "Vårt land" -runon keväällä 1846. Jo alun perin hän suunnitteli siitä Suomen kansallislaulua. Osia runosta painettiin ensimmäisen kerran Borgå Tidning -lehdessä 2. tammikuuta 1847. Kokonaisuudessaan se julkaistiin saman vuoden huhtikuussa teoksessa Fosterländskt Album (Isänmaallinen Albumi). Runon liitteenä oli F. A. Ehrströmin sävellys. Runo levisi kuitenkin laajemmin vasta joulukuussa 1848, kun Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen osa ilmestyi. Siihen sisältyi myös Fredrik Paciuksen sävellys nuottiliitteenä.

Runeberg virsirunoilijana

Sekä suomen- että ruotsinkielisessä virsikirjassa vuodelta 1986 on runsaasti Runebergin sanoittamia virsiä. Suomenkielisessä kirjassa on 16 ja ruotsinkielisessä 28 hänen kirjoittamaansa virttä. Hänen tunnetuimmat virtensä lienevät "Mä silmät luon ylös taivaaseen" (Jag lyfter ögat mot himmelen) ja "Yö synkkä on jo hälvennyt" (I mörker höljs ej jorden mer). Runeberg teki myös oman virsikirjaehdotuksen.

Virsikirjakomitea 1876 Runebergin virsikirjaehdotus

Vuonna 1853 asetettiin virsikirjakomitea, jonka tehtävä oli laatia uusi virsikirja Suomen evankelis-luterilaisille seurakunnille. Käytössä ollut virsikirja oli jo vuodelta 1695. Runeberg sai tehtäväkseen kirjoittaa uusia virsiä ja muokata vanhoja virsiä uuteen kirjaan sopiviksi. Työ vei lähes kolme vuotta ja tuona aikana Runeberg kirjoitti noin 60 uutta virttä ja muokkasi monta vanhaa.

Runebergin virsikirjaehdotus painettiin vuonna 1857, sopivasti kristinuskon Suomeen saapumisen 700-vuotisjuhliin. Monen yliopistoteologin ja pietistin mielestä Runebergin ehdotus ei kuitenkaan ollut tarpeeksi puhdasoppinen, eikä sitä koskaan hyväksytty sellaisenaan. Kun uusi virsikirja lopulta hyväksyttiin vuonna 1886, se sisälsi peräti 53 Runebergin joko itse kirjoittamaa tai muokkaamaa virttä.

Runebergin virret nykyisessä virsikirjassa ja tietysti torttuohje


Runeberg kirjoitti runonsa alunperin Ruotsin kielellä. Hänen kaikki teoksensa käännettiin Suomen kielelle, mutta useimmat myös Venäjän kielelle. Linkki Runebergin tuotantoon på svenska tässä!



Virsien nimet ovat linkkejä sanoihin ja säveliin.
                                                              124                               Käy köyhään sydämeeni
                                                              183                               On meillä aarre verraton
                                                              186                               Nyt kuinka kiittäisimme
                                                              191                               On meille Herra Jumala
                                                              196                               On Herran temppelissä
                                                              367                               On autuasta Jeesukseen
                                                              431                               Ken on mun lähimmäiseni
                                                              459                               Taivaat kaikki valtiaansa
                                                              490                               Mä silmät luon ylös taivaaseen
                                                              541                               Yö synkkä on jo hälvennyt
                                                              573                               Maa vaikka synnin tähden
                                                              577                               Sun kätes, Herra, voimakkaan
                                                              593                               Maan päällä aina, ihminen
                                                              609                               Jää hyvästi nyt, sinä maailma, jää
                                                              817                               Luo näihin kahteen katseesi

 


.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat johdattivat minut lukemaan Suomen sodasta 1808 - 1809.

Netistä löytyy yllättävän monta artikkelia Suomen sodasta. Viereiselle palstalle laitoin pari linkkiä, joissa kerrotaan Suomen sodasta.

Artikkelit palauttivat mieleeni yhtymäkohdat Suomen sodan (1808 - 09) ja talvisodan (1939 - 40) välillä.

Molotov-Ribbentrop -sopimus

    23.8.1939 Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit allekirjoittivat ns. salaisen lisäpöytäkirjan, joka edellytti Baltian ja Suomen kuulumisen Neuvostoliiton poliittiseen vaikutuspiiriin.

    Neuvostoliitto vaati heti samana vuonna Suomelta alueluovutuksia vedoten Leningradin ja Suomenlahden alueen puolustus- ja sodanuhkariskeihin. Suomi ei suostunut Neuvostoliiton vaatimuksiin. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939
Napoleon I ja Venäjän Aleksanteri I
    solmivat liiton kesällä 1807 Tilsitissä. Napoleon halusi nujertaa Englannin, ja tsaari asettui hänen rinnalleen. Englanti oli kuristettava taloudellisesti, joten se oli eristettävä mannermaasta. Suurin osa Euroopasta lähti mukaan mannermaasulkemukseen, mutta Ruotsi ei ollut diplomaattisesti taivuteltavissa.

    Tsaari jätti kuningas Kustaa IV Adolfille uhkavaatimuksen ja ilmoitti ottavansa Suomen haltuunsa, ellei Ruotsi luopuisi liitostaan Englannin kanssa. Venäläiset aloittivat hyökkäyksen 21.2.1808
Onni onnettomuudessa

Nyt 200 vuoden kuluttua asiaa tarkastellessa Suomen sodan lopputulos oli Suomen kannalta onneksi, vaikka Ruotsi hävisikin sodan ja menetti itäiset maakuntansa Venäjälle.

Aleksanteri I antoi Suomelle autonomian - Suomesta tuli suurruhtinaskunta (1809 - 1917). Suomi saavutti osana Venäjää ainutlaatuisen aseman. Esimerkiksi Baltian mailla ei tällaista asemaa Venäjän valtakunnan alaisuudessa ollut. Tämä asema herätti kateutta muualla Venäjällä, josta oli seurauksena sortokaudet.

Autonomian aikana Suomi sai mm. pankkilaitoksen ja oman rahan. Koululaitosta kehitettiin ja 1800-luvun loppupuolella saivat alkunsa monet nykyiset yhdistykset. Sata vuotta sitten vuonna 1907 Suomi sai Venäjän alaisuudessa maailman moderneimmat valtiopäivät.

Jälkeenpäin voidaan sanoa, että autonomian aika oli erinomaista harjoittelua itsenäisyyttä varten, joka toteutuikin suotuisan hetken koittaessa 1917. Tahran tähän kehitykseen teki vuonna 1918 puhjennut sisällissotaa.

Demokraattisen järjestelmänsä ansiosta Suomi pystyi 1930-luvulla torjumaan fasismin leviämisen ja säilytti 2. maailmansodan jälkeisinä vaikeina vuosina itsenäisyytensä ja poliittisen järjestelmänsä päinvasoin kuin Balttian maat.

Sotiemme runoilijat
  • Vänrikki Stoolin tarinoiden ilmestyessä oli kulunut 30 vuotta Suomen sodan alkamisesta. Runeberg kirjoitti Ruotsin kielellä ja vastikään on ilmestynyt uusi suomennos Vänrikki Stoolin tarinoista.
  • Yrjö Jylhää voidaan pitää talvisodan runoilijana. Hän julkaisi runokokoelmansa Kiirastuli vuonna 1941. Yrjö Jylhä osallistui itse talvisotaan.
  • Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas ilmestyi vuonna joulukuussa 1954. Kirja kuvaa konekiväärikomppanian vaiheita jatkosodassa - esikuvana oli Linnan oma osasto.

    Tuntemattoman sotilaan ilmestymisen jälkeen alkoi "kirjallisuuden jatkosota". Kirjasota päättyi Linnan voittoon. Linna oli avannut uudenlaisen tulkinnan jatkosodasta ja antanut äänen niille, joilla sitä ei ollut eli sodan kokeneille etulinjan miehille, ja nämä myös ottivat kirjan omakseen. Tuntematonta sotilasta myytiin vuodessa 175 000 kappaletta.

    Teos joutui myös sensuurin kohteeksi. Vuonna 2000 ilmestyi sensuroimaton teos Sotaromaani nimellä, jossa on n. 100 sivua enemmän kuin Tuntemattomassa.

Lue blogi-kirjoitus, jossa sivutaan myös Yrjö Jylhän runokoelmaa Kiirastuli.


Teksti: Aarno Korpela

Takaisin alkuun



Takaisin alkuun


Runeberg-palkinto Peter Sandströmille
05.02.2017 Yle Uutiset
Surumieltä ja huumoria, arkea ja absurdia yhdistävä Laudatur-romaani vetosi tämän vuoden Runeberg-kirjallisuuspalkintoraatiin. Kirjan päähenkilön, Peterin sukupolvi törmää omaan menneeseensä eikä hallitse aina edes itseään.

Runeberg-kirjallisuuspalkinto 2016 on myönnetty kirjalija, teologi Tapio Koivukarille. Hän sai tunnustuksen Unissasaarnaaja kirjastaan
Lue lisää Ylen verkkosivuilta

Vuonna 2015 Joni Skiftesvik

Valkoinen Toyota vei vaimoni -teos on omaelämäkerrallinen ja keskeiseen osaan nousevat Skiftesvikin perhettä kohdanneet vastoinkäymiset: kirjailijan ja hänen vaimonsa sairaudet sekä lapsen kuolema. Palkintoraadin mukaan tarina vetoaa tunteisiin, mutta vielä tärkeämpää on se, että sisältö jatkaa elämäänsä lukijan mielessä ja kasvaa päivä päivältä. Mestaruus tunnetaan jälkivaikutuksesta, arvioi raati.

Runeberg-palkinto on jaettu vuodesta 1987 lähtien. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa.

Lähde: YLE


Kirjailija Joni Skiftesvik on ahkera kirjoittaja. Kirjoja on ilmestynyt liki vuosittain koko yli 30 vuotta kestäneen kirjailija-taipaleen ajan. Myös lajikirjo on laaja: novelleja, romaaneja, näytelmiä, kuunnelmia, dramatisointeja sekä tv- ja elokuva-käsikirjoituksia.

Lue lisää


Arkistolaitoksen linkki Suomen sodasta




Runoilija, lukionopettaja

Runoilija J. L. Runeberg loi ihannekuvan Suomen kansasta ja Suomen luonnosta ja antoi Vänrikki Stoolin tarinoissa Suomelle moraalisen identiteetin, olemassaolon oikeutuksen.

Isänmaatunteen luojana ja Maamme-laulun kirjoittajana Runeberg sai suuren merkityksen kulttihenkilönä jo eläessään ja varsinkin kuolemansa jälkeen.


Miksikö minua viehättää runo Sandelsista?

"Sandels hän Partalan kylässä vaan lounastaan rauhassa söi.

Pian Virran sillalla taistellaan, heti kello kun yksi löi.- Olen teidät luokseni pyytänyt. Forellia, pastori, nyt!"

------

Runebergin tortut

250 g leivontamargariinia
3 dl sokeria
4 munaa
4 dl piparkakunmuruja
1 pussi (60 g) mantelijauhetta
2 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1 dl kermaa tai maitoa tai omenamehua
(1 dl vadelmahilloa)

Päälle
1 dl vadelmahilloa ja
tomusokerikuorrute

Voitele ja jauhota torttuvuoka hyvin. Kuumenna uuni 150 asteeseen.

Riko piparkakut kaulimella murskaten muovipussissa tai monitoimikoneessa.

Vaahdota rasva ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää munat yksitellen vatkaten joukkoon. Sekoita keskenään piparkakunmurut, mantelijauhe, jauhot ja leivinjauhe. Lisää seos taikinaan. Sekoita sinne lopuksi neste.

Kaada taikina vuokaan ja tasoita kakun pinta. Jos haluat kakun sisään hilloa, laita sitä taikinan päälle nokareina tässä vaiheessa.

Kypsennä kakkua uunin alaosassa tunnin ajan. Kokeile kypsyyttä tikulla.

Ota kakku uunista, jäähdytä hiukan ja kumoa lautaselle.

Nosta kakun päälle tasavälein vadelmahillonokareet ja levitä niiden ympärille tomusokerikuorrutetta. Sitä saat kaupasta valmiina, mutta voit sekoittaa sitä myös itse sekoittamalla tomusokeriin hiukan vettä tai munanvalkuaista (1/2 valkuaista/1/2 pkt tomusokeria).

LÄHDE: ... Yhteishyvä Ruokamaailma ...



 

Edelliselle sivulle