Pääsiäispakina  
Edelliselle sivulle

 

Goldenage.fi

Etusivu

Tänään

Harrastukset

Hyvinvointi

Koti

Luonto

Matkailu

Omat rahat

Yhteiskunta


Pääsiäispakina

Osa tämä sivun jutuista on julkaistu ensimmäisen kerran v. 2004. Kristikunnan ensimmäisestä pääsiäisestä on aikaa kohta 2000 vuotta.

Mieleeni tulee, kuinka lapsena nousin Pääsiäispäivän aamuna kilvan auringon kanssa nähdäkseni, tanssiiko aurinko todella Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Toinen mielikuva tulee Oiva Paloheimon runon säkeistä:

"...pitkäperjantaina päivä on pilvinen ..."

Miten hyvin se sopisikaan, että pitkäperjantaina päivä olisi pilvinen ja pääsiäispäivinä aurinko paistaisi. Joka tapauksessa pitkäperjantaina tänä vuonna on takatalvi.

Sisällys

Hiljainen viikko. Miksi pääsiäinen ei ole aina samaan aikaan? Pääsiäinen ja kevät tulevat rintarinnan. Tein pääsiäisruokaa minäkin! Moussaka. Lampaan paisti ja savipata. Auringon säteiden tanssi.

Hiljainen viikko

Hiljainen viikko eli piinaviikko alkaa palmusunnuntaista. Kansanperinteessä piinaviikon jokaisella päivällä on oma nimensä: palmusunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai, sukkasunnuntai ja pälkkäpääsiäinen.

Eri puolella maatamme piinaviikkoon on liittynyt erilaisia tapoja ja uskomuksia: lasten ja jopa palvelusväen piiskaamista tai virpomista ja pääsiäisvalkeiden polttamista muuan muuassa. Mielestäni ilahduttavaa on, että perinteitä on alettu elvyttämään. Toivottavasti ei kuitenkaan ihan kaikkia edelliseen viitaten.

Takaisin alkuun

Miksi pääsiäinen ei ole aina samaan aikaan?

Pääsiäistä vietetään kevätpäiväntasauksen jälkeisen täyden kuun jälkeisenä sunnuntaina. Kuu on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen. Kuun kiertosuunta on taivaalla tähtien suhteen itään. Kuun kiertoaika Maan ympäri on noin 27 vuorokautta. Kalenterimme mukaan kuukaudessa on joko 30 tai 31 päivää, paitsi helmikuussa. Tästä seuraa, että kevätpäiväntasauksen jälkeisen täyden kuun aika vaihtelee ja siten myös pääsiäisen ajankohta. Esimerkiksi vuonna 2018 täysikuu osuu lauantaiksi maaliskuun 31. päiväksi, joten 1. pääsiäispäivä on heti sunnuntai 1.4.2018.

Takaisin alkuun

Pääsiäinen ja kevät tulevat rintarinnan

Joka tapauksessa pääsiäinen ajoittuu kevään tulon aikaan. Nyt kotipihallani on talven lumista jäljellä vain vähän ja jäät joesta ovat lähteneet kohisten. Tulppaanit ja tasetit puskevat piikkiään esiin maasta takatalvesta huolimatta. Keväässä on kasvuvoimaa, joka edellisenä kesänä on varastoitunut silmuihin ja siemeniin. Muistan kevään 1966, jolloin lunta oli paljon ja hyvin vesipitoista ja sitä myöden myös hyvät hankikannot. Sinä keväänä olikin sitten Vappuna ennen kokemattomat tulvat.

Aivan viime vuosina ovat pääsiäisen aikaan tulleet myyntiin ruukkuihin istutetut narsissit. Ostin useamman ruukun ja kun kukkia kuistin eteen istutin, odotin keltaisten kukkien saavat ensimmäiset vieraansa. Mutta takatalvi kun tuli eipä ole näkynyt mantukimalaisia.

Takaisin alkuun

Tein pääsiäisruokaa minäkin

Suomalaiseen pääsiäiseen kuuluu eittämättä mämmi. Ja nyt pitää sanoa, että mikään ei voita wanhan kansan aikanaan tekemää mämmiä; no kelpaahan se kaupankin mämmi minulle.
Sitä en ymmärrä, miksi toiset ihmiset suorastaan inhoavat mämmiä. Toisaalta ollaan valmiit syömään esimerkiksi kaikenmaailman katkarapuja. Arto Paasilinna on kirjoittanut yhden romaaninsa mämmin ja pitsan välisestä valtataistelusta. Mitenköhän mahtaa olla, syökö kirjailija itse mämmiä? Klikkaa ja kurkkaa mämminteko-ohjeeseen.

Lehdistä ja netistä löytyy pashan teko-ohjeita. Tänä pääsisäisenä en aikomuksistani huolimatta pashaa saanut aikaseksi. Mutta toki saan jotain aikaseksi minäkin. Teen moussakan. Nautin sen tekemisestä ja myös aikaansaannoksestani. Siksi lyhyt kertomus, miten moussaka syntyy.

Takaisin alkuun

Moussaka

"Viipaloidut munakoisot paistoin suhtkoht hätäisesti kuumassa oliiviöljjyssä. Sitten pistin ne voipaperin päälle valumaan ja ripottelin niiden päälle suolaa, pippuria ja soijakastiketta.
Hienonsin sipulit ja paistoin niitä pannussa oliiviöljyssä ja sitten lisäsin pannuun jauhelihan ja vielä hetken päästä tomaattimurskan. Annoin seoksen kiehua alhaisella lämmöllä puolisen tuntia. Oregano on kuulemma moussakan mauste, mutta sen lisäksi laitoin myös hiukan rakuunaa, kirveliä, basilikaa ja inkivääriä.
Vuokaan ladoin kerroksittain munakoison viipaleita, jauhelihaseosta ja tomaattiviipaleita.

Valmistin myös kastikkeen, jonka levitin kerroksien päälle. Kastikkeen valmistuksessa kahvikupilliseen kuumaa oliiviöljyä vatkasin pienessä kattilassa vehnäjauhoja, lisäsin sitten kaksi kupillista lämmintä maitoa, vatkatun kananmunan ja parmesanjuustoa sekä kahden valkosipulin kynnen mehun ja hienoksi jauhettuja pähkinöitä.

Olin saanut ystävältä neuvon, että kastikkeen voisi korvata perunamuusilla, mutta sitten päätin laittaa molemmat eli päällimmäiseksi kerrokseksi tein viidestä perunasta muusin. Ja vieläkin yksi kerros eli ripottelin parmesanjuustoa pinnalle. Ja sitten uuniin kolmeksi vartiksi n. 200 asteeseen. Siitä taisi tulla sellainen 8 - 10 hengen annos."

Takaisin alkuun

Lampaan paisti ja savipata

Toisenkin ruokalajin valmistin eli puolentoista kiloisen lampaan paistin. Marinointiliemen teen muuten mustaherukkamehusta, johon hienonsin kämmenpohjassa minttua, oreganoa ja basilikaa. Muutaman valkosipulin kynnen upotin suoraan lihaan.

Minulle itselleni tämän teki lisäksi mielenkiintoiseksi, että löysin astiakaapista kannellisen ruskean savipadan, aidon Schlemmertopf padan ... jälleen kerran.

"Siispä marinoitu lampaan liha savipataan ja mukaan sipuli- ja perunaviipaleita sekä kansi päälle ja uuniin 225 asteeseen tunniksi ja kolmeksi vartiksi. Savipata osoittautui jälleen oivaksi välineeksi ruuanlaitossa. Ei tarvita rasvaa eikä öljyjä. Jos moussakan valmistuksen kuului oliiviöljyä, niin savipadassa lampaan lihasta tuli mehevää ilman öljyä. Oli toki lampaan lihassakin rasvaa. Jos jotain jää seuraavaksi päiväksi, niin lämmitettynä maku saattaa vaan parantua. Savipataa on vain muistettava käsitellä oikein ohjeiden mukaan. "

Näin siis lammasta ja moussakaa ja vielä mämmiä kerman kanssa jälkiruuaksi. Eipä sinä muuta tarvittukaan. No ehkä punaviiniä joku kaipaisi, mutta sitä ei nyt ollut.

Takaisin alkuun

Auringon säteiden tanssi

Kun eräänä pälkkäpääsiäisen aamuna kuljin ulkona luonnossa katselellen ja kuulostellen, näin auringon säteiden kimaltaen tanssivan. Tajusin, ettei aurinko taivaalla hypähdellen tanssi, vaan säteillään se tanssii. Kuvassa auringon säteet välkehtivät koskenkuohuissa - keskeisiä elämän peruselementtejä: auringon energia, vesi ja ilma. Ilman niitä ei ole elämää.


Takaisin alkuun

Teksti ja kuvat: Aarno Korpela

Virpominen on saanut alkunsa ortodoksisen kirkon palmusunnuntaiseremonioista. Päivän itäsuomalainen nimi on virposunnuntai. Sana virpoa johtuu muinaisvenäjän sanasta verba, joka tarkoittaa pajua. Virposunnuntain aamuna virpomavitsoilla heräteltiin perheenjäseniä, sukulaisia ja naapureita. Samalla lausuttiin virpomaluku, joka tavallisimmin kuului näin:

virvon, varvon, tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa, mulle palkka.

Palkkion, pääsiäismunan tai kolikon, virpoja sai noutaa seuraavana sunnuntaina.

Munat kuuluivat monien kansojen juhlariitteihin ja kauan ennen kristinuskoa. Kristillisessä perinteessä muna on ylösnousemuksen symboli. Päältä se on kuollut, mutta sen sisältä murtautuu elämä. (KT 9.3.2004)

Mantukimalainen

Narsissit kestävät pakkasta muutaman asteen verran.


Moussaka

Näistä ruoka-aineista valmistin moussakan.

  • 3 munakoisoa
  • 0,5 kg jauhelihaa
  • 3 tomaattia
  • 1 prk tommaattimurskaa
  • 1 k-kuppi oliiviöljyä
  • 2 sipulia
  • 2 valkosipulin kynttä
  • 1 k-kuppi parmesanjuustoa
  • 2 tl oreganoa
  • suolaa, pippuria ja
    mausteita makunsa mukaan
  • suolaa makunsa mukaan
  • kastike
  • perunamuusi

Schlemmertopf pata

Lue lisää --->


 

Edelliselle sivulle