Golden Age Papin perhe 
Edelliselle sivulle

Tasa-arvonpäivä Minna Canth Papin perhe

Golden Agen etusivulle

www.goldenage.fi

Tasa-arvon ja Minna Canthin päivä

Minna Canth, kirjailija, lehtinainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja, uusien kansainvälisten aatteiden ja kulttuurivirtausten välittäjä, seitsenlapsisen perheen yksinhuoltaja ja liikenainen, tyttönimeltään Ulrika Wilhelmina Johnson, syntyi 19. 3. 1844 Tampereella ja kuoli 12. 5. 1897 Kuopiossa.

Elämän vaiheita

Oheisesta linkeistä pääset tutustumaan Minna Canthin elämään, joka ei aina ollut mitenkään helppoa. Vahvan naisen monien asioiden esitaistelijan elämässä oli vaikeitakin hetkiä.

Lue Wikipediasta

Lue YLEn sivuilta


Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987. Samana päivänä perustettiin myös Tasa-arvovaltuutetun toimisto. Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä, edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lue lisää Wikipediasta Tasa-arvon päivästä

Minna Canth on ensimmäinen yksittäinen suomalaisnainen, joka on saanut oman liputuspäivän.

Liputuspäivän 19.3. virallisena nimenä on Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä.


Kuopiolaisen Minna Canthin (1844-1897) elämäntyö raivasi tietä suomalaisen tasa-arvoisen kansalaisyhteiskunnan syntyyn. Hänen vaikutuksensa läpäisi yhteiskunnan köyhimmistä piireistä yläluokkaan.

Minna Canth toi keskusteluun naisasiakysymyksen, työväen ja köyhälistön aseman sekä monia muita yhteiskunnallisia teemoja. Canth oli aikakautensa suuri eurooppalainen.

Minna Canth on merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija Aleksis Kiven jälkeen. Hän on myös ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen.

Minna Canthista tuli kirjallisuutemme uudistaja ja suomalaisen realismin uranuurtaja. Hän otti rohkeasti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä kirjailijana että lehtinaisena. Kielitaitoisena ja uteliaana hän oli uusien eurooppalaisten aatteiden välittäjä ja tärkeä mielipidevaikuttaja silloisessa Suomessa.

Canthin ensimmäiset näytelmät Murtovarkaus ja Roinilan talossa 1880-luvun alussa olivat romanttisia kansannäytelmiä maalaisympäristössä. Teatteriyleisö ja Suomalaisen Teatterin johtaja Kaarlo Bergbom ihastuivat niihin.

Mutta hyvin pian Canthin tyyli muuttui.

Näytelmä Työmiehen vaimo oli rajua kritiikkiä vallitsevia oloja ja lakia kohtaan. Se aiheutti vastalauseiden myrskyn, mutta myöhemmin näytelmä oli osaltaan vaikuttamassa lakiin naisten omaisuudenhallinnasta. Naisella ei esimerkiksi ollut lakisääteistä oikeutta omaan ansioonsa. Tätä ongelmaa sivutaan näytelmässä.

Työmiehen vaimo esitettiin heti Tukholmassa ja Pietarissa. Tiedetään, että sitä näyteltiin myös Amerikassa sinne muuttaneiden siirtolaisten parissa jo ennen vuosisadan vaihdetta.

Näytelmä Papin perhe ilmestyi vuonna 1891. Näytelmässä aatteelliset erimielisyydet ja sukupolvien väliset ristiriidat ratkeavat lopussa yhteisymmärrykseen ja sopuun, mutta sitä ennen on käyty kiivas taistelu.

    Perheen isä, pastori, edustaa Canthin näkemystä vanhoillisesta ja kirkollisesta katsantokannasta, lapset taas välttämättömiä uudistuksia: Jussi uutta poliittista radikalismia ja Maiju naisten itsenäistymispyrkimyksiä.
    Lopussa nuoret vielä sanailevat siitä, mikä on suurinta maailmassa. Viimeinen sana on, niin kuin usein Canthin ajatusmaailmassa: Rakkaus!
12. heinäkuuta 1892 Päivälehdessä ilmestyneessä Suomen ensimmäisessä lehtihaastattelussa Juhani Aho haastatteli Minna Canthia. Kesäkuussa 1891 Uudessa Kuvalehdessä käytettiin puolestaan ensimmäisiä kertoja Suomessa valokuvaa, joka oli sen ajan journalistinen uutuus. Lehden kannessa oli Canthin ja Juhani Ahon kirjailijaesittely kuvineen.. Koko haastattelu on ollut aikaisemmin julkaistuna HS:n verkkosivulla oheisessa osoitteessa tästä HS:n artikkeliin "Minä vähät välitän siitä, mitä ihmiset sanovat.". Nyt ilmeisesti sitä ei siellä enää ole, en ainakaan löytänyt
Lisää kuvia tekstissä ja kuvagalleriassa klikkaamalla

goldenage.fi/papinperhe

Papin perhe

Elisabeth: Maisu Murtojärvi, Pastori Valtari: Olli Aaltonen, Jussi Valtari: Mikko Kannisto, Maiju: Marika Törmälä, Hanna: Marianne Poutala, lähetti ja ajuri: Aleksi Murtojärvi, neiti Vuorio: Erja Vainio, Martta: Anette Urvikko, rouva Saven: Taini Rantanen ja Teuvo Rastas: Jussi Poutala


Papin perhettä on esitetty viime aikoina useissa teattereissa. Olen nähnyt näytelmän vain kerran neljä vuotta sitten Teatteri Taikayön esittämänä kesäteatterissa. Itse asiassa katsoin näytelmän kahteen kertaan. Ensin olin seuraamassa ulkoilmanäytöstä, josta ovat myös oheiset kuvat. Toisen kerran kävin seuraamassa esitystä Risto Ryti -salissa.

Näytelmän ohjaaja Marko Saario totesi silloin, että Papin perhe ei ole perinteinen kesäteatterinäytelmä. Kesäteattereissa yleensä esitetään ja mennään katsomaan komediaa - näinhän se on.

Suomessa on yli 600 harrastajateatteria. Tässä on kertomusta yhdestä niistä. On aina hienoa nähdä, että harrastus tuottaa tulosta.

Eikä pidä unohtaa myöskään tukijoukkoja. Onnistunut esitys on monien osien summa: käsikirjoitus, ohjaus puvustus, lavasteet, väliaikakahvitus, lippujen myynti jne.

Katso Suomen kesäteatterit ...

Papin perheen roolit ovat vaativia. Varsinkin Olli Aaltonen pastori Henrik Valtarina veti roolinsa loistavasti salin näyttämöllä. Ollilla on myös takanaan loistava rooli Iki-Kiantona. Ollin hyvää muistia ihailen. Hän ei takertele pitkissäkään repliikeissä - ei ole Ollilla mitään pelkoa dementiasta. Valitettavasti Olli Aaltonen on tiettävästi jättänyt tämän harrastuksensa.

Rouva Savenin ja neiti Vuorion sisääntulo näyttämölle jäi mieleen nimenomaan ulkonäytöksestä. Vaikuttavan sisääntulon voitte todeta valokuvastakin.
Huomioikaa myös rouva Savenin ja neiti Vuorion asut, jotka ovat aikakautensa mukaisia.

Näytelmässä kapinoidaan

Pastori Henrik Valtari on patriarkka henkeen ja vereen. Hän ei siedä Helsingin liberaaleja virtauksia, vaan haluaa ryhtyä taisteluun. Tässä tarkoituksessa hän ostaa kituvan konservatiivilehden Aamuruskon.

Kaupan seurauksena pastorin rahat eivät enää riitä Hanna-tyttären koulutukseen, jota olisi jäljellä enää vain yksi vuosi.

Kaupassa on myös toisen kriisin siemen.

Pastori ja poikansa JussiIsä Valtari nimittäin odottaa poikansa Jussin liittyvän Aamuruskon toimitukseen. Tähän poika ei kuitenkaan suostu, sillä Jussi on liberaalien aatteiden kannattaja. Isän ja pojan yhteenotto kärjistyy niin pitkälle, että isä kieltää poikansa. Poika puolestaan parhaansa mukaan solvaa pisteliäästi pääkaupungin lehdessä isänsä julkaisua.

Jussin kapina on sukupolvien välistä ikuista kiistaa. Se tuodaan esille yhteiskunnallisten erimielisyyksien avulla, mutta se on myös henkilökohtaista.

Hannan roolihahmoon Canth ei ole laittanut ainesta komediaan. Teatteri Taikayön esityksessä onnistuttiin kuitenkin valottamaan Hannan luonteenpiirteitä. Hannan tavoitteena on itsenäisyys ja taloudellinen riippumattomuus. Hanna näkee maailmassa paljon muutakin tehtävää kuin perhe. Hän lähettää kirjoituksiaan lehteen, muta niitä ei julkaista liian ihanteellisina. Hän on perinyt äitinsä viisauden ja rakkauden.



Teksti ja kuvat Aarno Korpela

Kapinallinen on myös pastorin nuorin tytär Maiju, joka haaveilee näyttelijättären urasta. Salaa isältään hän hakee paikkaa Suomalaisesta teatterista. Koe-esiintymiseen Maiju karkaa häneen rakastuneen Jussin ystävän Teuvo Rastaan avulla ja isän antamien leninkirahojen turvin. Maijussa ja isässä on samoja luonteenpiirteitä. Isä näkeekin tyttäressään piilevän lahjakkuuden.


Maijun rooli kytkeytyy parhaiten perinteiseen kesäteatterin henkeen. Maiju on impulsiivinen, tunteissaan ja haaveissaan elävä nuori nainen. Hänen kapinansa on henkilökohtaista vahvaa isää vastaan. Hän haluaa menestyä näyttelijänä ja ehkä näin myös parantaa naisen asemaa.
Siinä missä Hanna haluaa tietoisesti muuttaa maailmaa, Maiju tavoittelee enemmän omaa menestystään.

Valtarin perheen äiti, Elisabeth on vahva ja viisas nainen (Minna Canthin oma kuva?). Hän myötäilee, mutta myös kyseenalaistaa miehensä ajatuksia ja pyrkimyksiä.

Näytelmässä Elisabethin rooliin kuuluu myös tiettyä ironiaa miestään kohtaan, jota tämä ei uhossaan huomaa. Hänen rakkautensa luo pohjan lasten omille pyrkimyksille.

Juoksupoika ja JussiPalvelija Martta ja MaijuNäytelmässä on mukana myös kaksi roolia henkilöistä, joita ei nyky-yhteiskunnassa isommin esiinny; nimittäin palvelija Martta ja juoksupoika.

Onneksi näytelmässäkään palvelijasta ei ole tehty tyhmää kuten usein näyttää tapahtuvan. Päinvastoin kaikkien käskettävän roolissa on myös älyllisiä piirteitä.

 

 

Näytelmässä syntyy sovinto, eri jännitteet purkautuvat ainakin hetkeksi. Välittäminen ja rakkaus voittavat eripuran. Mutta kun yksi ongelma on ratkaistu, tulee uusia tilalle. Sen me kaikki tiedämme.

Minna Canthin kuva on Wikimediasta
Edelliselle sivulle